

Onneksi Överössä ei satanut, odotellessa ei paljon muuta voinut kuin pyöräillä lähimaastoissa, nauttia maisemista ja neuloa, jos oli neulottavaa.
Saaristolaivoja on monen kokoisia, eka matka värjöteltiin ikkunattomassa huoneessa kannen alla, toisella matkalla istuimme avarassa kahvilassa, jossa tarjoiltiin jopa skumppaa.
Kökarissa paistoi jo aurinko.
Kökarissa pitää varoa tietä ylittäviä kotiloarmeijoita.

Hellsö on Kökarin suurin kylä, siellä on päiväkoti, muttei kauppaa. Hellsössä on parikin vierasmajaa, Klobbars ja Havspaviljong, molemmissa on myös ravintola, mutta varmemmin saa ruokaa Havspaviljongilta. Ahven oli sielläkin hyvää, mutta perunat eivät olleet uusia.
Kökarissa nähtiin miten perunapenkin voi perustaa vaikka vanhaan veneeseen.
Paviljongin vieressä on vierasvenesatama ja sen aittoihin oli viritetty soma kirppis. Onneksi olimme pyörällä liikkeellä, ja mahdollisuus kuljettaa tavaraa oli minimissään. Ei siis puuhöylää.
Ihan kuin aurinko laskisi kamalan myöhään, kun koskaan ei auringonlaskua jaksa katsoa loppuun asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti